Siis kuten jo Laura aiemmin mainitsi, perjantaina suunnattiin koko porukka yhdellä autolla kohti Gibralttaria. Sattuipa niin sopivasti että päästiin sit brittien maalle viettään kuninkaallisia häitä, mutta meidän harmiksemme häät ei näkyny katukuvassa kuin muutaman lipun voimin. Ja koska hääpäivähän oli virallinen vapaapäivä Britaniassa, niin suurin osa kaupoista oli kiinni.
Mutta siis sateessa aloitettiin reissu ja puolissa välissä matkaa ostettiin vasta kartta, oikein meidän tyylistä! =)
La Lineassa käytiin syömässä ja sitten eiku etsiin parkkipaikkaa. Siis ku meille sanottiin ettei autolla kannata mennä Gibralttariin koska se on niin kallista, joten auto jätettiin tullin ulkopuolelle. Hiukan saatiin poliiseilta katseita ku ajettiin risteyksen halki aivan väärään suuntaan, jotta päästiin maksulliselle parkkikselle.
Kävellen tullin läpi ja suunnaksi kaksikerrosbussi, oli muuten aikasta siisti kokemus. Bussi vei meiät keskelle kaupunkia, josta suunnattiin ostoskadulle eli MainStreetille. Ainoat ostokset veroparatiisista oli muutama hassu kortti ja tupakkikartongit, ei siis voi kyl kehua ostoksiamme.
Onneksemme törmättiin pariin mieheen jotka mainosti todellista kokemusajelua vuoren rinteelle, jossa saisimme tutustua myös hännättömiin apinoihin, kahteen vuoren sisäiseen tunneliin sekä ihan huikeisiin näköaloihin. Ja vielä kaiken lisäks miesten puhuteltaessa mua tai Lauraa, lause päättyi Madam-sanaan, kyllä se vaan tuntu kivalta! =)
Gibralttarilla oli tosi paljon esillä vanhoja tykkejä, sekä kaupungissa että toisessa tunnellissa johon tutustuttiin.
Näkymät oli ihan huikeet. Mutta mun (Annen) on kyl pakko myöntää, että mua hiukan jänskätti kun tie ylös oli mielettömän jyrkkä, kapea ja aina toisen puolen renkaan vierestä lähti pystysuora seinämä alas.
Siinäpä niitä on apinoita vierekkäin. Eräällä pysäkillä yks apina puraisi Kallea, joten sen jälkeen isompia lapsia hiukan pelotti eikä apinat olleet enää kiinnostavia. Mutta siis apinoita oli ihan oikeesti siellä mielin määrin ja ne pomppi sekä autojen että ihmisten päällä.
Ja voitteko kuvitella miltä tuntuu istua autossa, joka parkkeerataan melkein pystysuoralle tielle, kuski vetäsee käsijarrun päälle ja hyppää autosta ulos ja tulee avaan oven meille? Ihan kaamee pelko siitä, että mitä jos se jarru pettää!
Reissu oli ihan mielettömän siisti ja voidaan kyl lämpimästi suositella, että kannattaa tutustua kaupunkiin että myös vuoreen.
Reissun hauska juttu oli se, että menomatkalla ei meinattu löytää moottoritielle ja paluumatkalla kun päästeltiin onnellisena moottoritiellä niin eteen tulee tietulli. Ei muuta ku äkkiä rampista ylös siinä toivossa että päästään kiertään tulli, niin ei. Ei auttanu ku maksaa tietulli ja ajella pikkuteitä sit Fugeen asti. Kyllä meitä vaan pikkusen nauratti taas meidän turistimaisuus. =)